Rannaton tunti

lauantai 7. tammikuuta 2017

Täällä taas


En oikein tiedä mitä mieltä olen tästä


Yksi hetki kahdesta sadasta
Yhdeksän tuntia pimeän tulosta
Valo on pehmeä ja sävelet
Mieli on hetken hiljaa
Maailma saa olla hetken vain kaunis


Lähettänyt S. klo 3.10 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: omat runot
Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

Blogiarkisto

  • ▼  2017 (3)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ▼  tammikuuta (1)
      • Täällä taas
  • ►  2016 (6)
    • ►  huhtikuuta (2)
    • ►  helmikuuta (1)
    • ►  tammikuuta (3)
  • ►  2015 (22)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  syyskuuta (4)
    • ►  elokuuta (1)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (2)
    • ►  tammikuuta (4)
  • ►  2014 (19)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (6)
    • ►  elokuuta (1)
    • ►  heinäkuuta (4)
    • ►  kesäkuuta (2)

Tunnisteet

  • aamut
  • Charles Bukowski
  • eläinten oikeudet
  • haiku
  • henkisyys
  • huoneet
  • Joseph Conrad
  • kaupungit
  • Kiina
  • kirjat
  • konflikti
  • kuluttaminen
  • kuolema
  • kuvia
  • luonto
  • meditaatio
  • metsä
  • mieli
  • mitäs tässä
  • oleminen
  • omat runot
  • Peking
  • pelko
  • pieleen mennyt meditaatio
  • ruoka
  • sanan- ja ilmaisunvapaus
  • seikkailut
  • taide
  • tajunta
  • tyhjyys
  • unet
  • urban exploration
  • vanhat
  • vapaus
  • vegetarismi ja veganismi
  • vuoret
  • väkivalta
Teema: Yksinkertainen. Sisällön tarjoaa Blogger.